Mennä hetkeksi piiloon, lähteä hämärän hetkillä pakoon huoneiden raskautta.
Seinistä hohkaa kehotus töihin, ryhdistäytymiseen, sen teen pian, mutta ensin haluan jalkani järveen, tervehtimään suloisia särkiä, voisin olla vähän särki itsekin.
Laituri on salapaikka, tila ajatuksille ja hengittämiselle, turva ja pala tätä maata nyt kun vielä voin sitä varastoida.
Tämä kesä tuntuu ja lävistää ihon, se on hyvä, ihmisessä kuuluu olla jälkiä. Ilman jälkiä ei löydä takaisin, ei voi tietää itseään.
3 kommenttia:
Tekstis on kaunista ja tempasee jotenkin mukaansa, että jaksais lukea enemmänkin:)
Voi miten upea teksti. Ihan mykistynyt olo, sellainen että tuntee tuon tekstin olona. Haluaisin karata takaisin kesäkuun päiviin, heinäkuun alun päiviin.
Maiju, kaunis kiitos! Lisää tulee jahka näiltä kauniilta kesäpäiviltä ehdin nettiin :)
himalainen, onpa jotenkin sykähdyttävää kuulla jos tunnelma välittyy, se minusta blogeissa onkin ihanaa, että voi saavuttaa mielentiloja toisten avulla! Kesä tuntuu karkaavan käsistä.
Lähetä kommentti